Tanssin ja sirkuksen aloilla tehdään jatkuvasti talkootyötä. Erityisesti valmistelevan palkattoman työn suuri määrä on yleisesti tiedossa, mutta puheessa se on tabu. Syyt ovat enemmän kuin ymmärrettävät. Työttömyysetuutta nostavat tekijät eivät voi puhua asiasta avoimesti työskentelyn rahoittamisen etuudella ollessa petos. Konsultoin aiheesta juristia, jonka mukaan syyttäjä vie erityisen hanakasti eteenpäin sosiaaliturvan väärinkäytöksiä. Jollain pitää kuitenkin elää myös tulevia töitä valmistellessa, työkykyä ylläpitäessä, hakemuksia kirjoittaessa ja ehkä jopa harjoituskauden aikana.
Tuotantorakenteet ja rahoittajat saavat suoraa hyötyä sisällöntekijöiden palkattomasta työtä. Ei sitä kukaan pahuuttaan tee, mutta asia itsessään ei siitä muuksi muutu. Rahoittajatahon sijoittaessa tapahtumaan kohdeavustuksena 4000€ todellisten kustannusten ylittäessä 30000€, on se sijoituksena kannattava. Todellisista kustannuksista vain osa tulee koskaan näkyviksi talkootyön jäädessä tuloslaskelman ulkopuolelle.
Joitakin vuosia sitten noteerasin Valtteri Raekallion avanneen ryhmänsä taloutta julkisesti. Aloite oli mielestäni ilahduttava. Kysyin hiljattain Raekalliolta aloitteen nykytilasta ja motiiveista sen takana, vastauksessaan hän mainitsi mm. rahan vallan purkamisen siihen liittyvien valintojen avoimuuden kautta. Tälle on huutava tarve.
Raekallio Corp. julkaisi vuoden 2019 tunnusluvut huhtikuussa ja ne löytyvät ryhmän kotisivuilta. Tämän lehden ilmestymiseen mennessä myös STST on julkaissut vuoden 2019 tilinpäätöksensä verkkosivuillaan ja tässä lehdessä Kati Korosuo kirjoittaa valinnastaan pitää FIC-festivaalin budjetti julkisena. Myös Tanssin Voima-festivaalin taiteellinen johtaja Marjaterttu Willman on julkaissut 2019 festivaalin taloustiedot Tanssin Voiman somekanavissa. Willmanin panos on sikäli erityisen merkittävä, että hän työsuhteisena voi eritellä tekemänsä talkootyön määrää ja arvoa vailla riskiä rikosoikeudellisista seuraamuksista. Ammattijärjestön, festivaalien ja tanssiryhmän taloudet eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia, mutta teko itsessään on jokaiselta merkittävä.
Budjettiavoimuuden arvostelu kaikuu onttouttaan. Sen lukeminen oman hännän nostamisena tai ruikuttamisena on kummallista. Rahaan liittyvä hähmäisyys on yksi suurista kentän solidaarisuuden lisääntymisen esteistä. Vapaaehtoinen budjettiavoimuus tekee näkyväksi kentän todellisuutta. Mikäli ajatus avoimuudesta omalla kohdalla herättää halua arvostella sitä toteuttavia, voi olla syytä pysähtyä miettimään miksi.
Povaan, että koronakriisin myötä valoon tulleet yhteiskuntarakenteiden epäkohdat ja eriarvoisuuden kysymykset tulevat lisäämään läpinäkyvyyden vaatimusta kaikilla tasoilla. Yksikään inhimillisen toiminnan kenttä ei voi välttää voimistuvia muutoksen tuulia. Voittajana ei tarvitse kenenkään selvitä, mutta pitkäikäisiksi elävät ne, jotka tekevät arvonsa todeksi.
PS: Byrokratiakyselyyn tulleista vastauksista koostettu juttu julkaistaan numerossa 3/20.
Teksti on julkaistu Liitos-lehden numerossa 2/20
Lehteä julkaisee Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat STST
Comments